Kasvojen naamiointi naamiovärein

Teksti ja kuvat kermainen, taitto ajk
Viimeksi päivitetty 29.5. 2003


Yleistä naamioinnista

Airsoftissa on paljon yhteisiä piirteitä simuloimaansa asiaan, taisteluun. Yksi näistä on se, että useimmat osallistujat mielummin välttävät kohti lentäviä projektiileja kuin sattuvat sellaisen tielle. Vastustajilla on tämän tavoitteen kannalta haitallinen piirre ampua aina taistelijan nähdessään tätä kohti. Koska toiminta on tyyppiä ärsyke – reaktio, eikä reaktioon oikein voida puuttua nykyteknologialla, joudumme muokkaamaan ärsykettä – eli itseämme.

Naamioinnilla häiritsemme vastustajan aivoja, emme silmää. Hyvin naamioitu taistelija nähdään jos mitään fyysistä estettä näkölinjalla ei ole, mutta hänen havaitsemisensa on jollei mahdotonta, huomattavasti hitaampaa, koska aivot eivät saa ympäristöstä eriävää ärsykettä samassa mittakaavassa kuin naamioimattoman taistelijan kohdalla. Tämä lisäaika, joka voi olla sekunnin kymmenesosista jopa minuutteihin naamionnin tasosta riippuen, voidaan tietysti käyttää hyväksi esimerkiksi avaamalla tuli pahaa aavistamatonta havainnoitsijaa vastaan.

Naamioinnissa on monia tasoja. Ensimmäisenä pidetään yleissävyn muuttamista ympäröivään maastoon sopivaksi. Tähän tarkoitukseen yleisimmin käytetään maastopukua. Toinen taso on tämän värityksen täydellistäminen, johon sisältyy hanskat, kasvojen maalaus/kommandopipo, kiiltävien metallien teippaus ja niin edelleen. Kolmas taso on muodon rikkominen (boonie-hatusta ghilliepukuun) ja neljäs on hienonaamiointi lisäämällä maastonkappaleita ja luonnonmateriaaleja, kuten heiniä, havuja, saniaisia ja tiiliskiviä asustukseen. Tämä artikkeli siis keskittyy vain kasvojen naamiointiin värjäämällä.

Millä maalata?

Helppo ja halpa tapa värjätä kasvoja on noki. Tämän voi tehdä esimerkiksi luonnonkorkkia polttamalla (sytytin riittää) ja tekemällä sillä värjäystä. Oikeat taistelijat monesti saavuttavat autenttisen värityksen möyrimällä likaisessa maastossa ilman peseytymistä, jolloin parin päivän jälkeen lisäväritykselle on harvoin edes tarvetta.

Edistyneempi tapa on käyttää tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja värejä. Näitä on olemassa värinappeina/paletteina/tuubeina, joihin tarvitaan yleensä lisäksi jonkinlainen suti tai vaahtomuovin palanen ja joskus myös vettä, sekä naamioväripuikkoina, jotka ovat erinomaisen helppokäyttöisiä. Väreiksi riittävät kesällä vihreä ja ruskea, talvella pelkkä valkoinen on riittävä.

Miten maalata?

Homma kannattaa tehdä kunnolla tai sitten ei ollenkaan. Kasvojen lisäksi pitää maalata kaula ja korvat. Havainnollistava kuvasarja on alla, tässä ei korvia ja kaulaa ole tarkoituksella maalattu.


Lähtökohta, selkeästi jotain peitettä tarvitaan.


Ensin maalataan vaalea pohjaväri.


Ulkonevat kohdat, kuten nenä, poskipäät, kulmat jne maalataan tummemmalla värillä.


Koko alan yli maalataan vinoja raitoja.


Viivojen rajoja pehmennetään. Lisäksi voi sotkea kolmatta väriä sekaan.



Kommentteja artikkelista voi lähettää sähköpostitse kirjoittajalle.



Yhteisö

Et ole kirjautunut sisään.

Kirjaudu sisään
Rekisteröidy


Up!